1. aloitus

Toimijat Kutsujat, draamaryhmän vetäjä

Toimenpiteet Tervetulotoivotus ja toimintaohjeet

Varusteet Kulkuopasteet, oheismateriaali, matkalaskut, osallistujalistat

Toiminnan kulku Draamaryhmä tutustuu tilaan, pystyttää esityksen ja käy koollekutsujan kanssa läpi illan kulun, aikataulun, kohderyhmän ja tavoitteet.

Koollekutsuja pystyttää opastuksen koulutustilaan ja varmistaa oheismateriaalin riittävyyden, tarjoilun, vaatesäilytyksen ja muun tilaan liittyvän.

Koollekutsuja ohjaa osallistujat kahvitilaan ja käy läpi tarvittavat paperityöt

2. Forum -esityksen aloittaminen

Toimijat draamaryhmän vetäjä (Jokeri)

Toimenpiteet väitteet- tavoitteena virittää katsojat esityksen tematiikkaan omakohtaisen mielipiteenilmaisun kautta ja siten sitouttaa heidät kollektiiviseen työskentelyyn.

3. näytelmä

toimijat draamaryhmä

toimenpiteet Forumteatterin perusperiaatteen mukaisesti esityksellinen kärjistys käsiteltävästä aiheesta käynnistää katsojassa tarpeen ottaa kantaa fiktion ”t odellisuuteen” ja siinä esiintyvien henkilöhahmojen valintoihin, arvomaailmaan ja toimintaan

4. Interaktio

Toimijat Draamaryhmä, katsoja-osallistujat

toimenpiteet nähdyn tarinan avaaminen katsojien valitsemista näkökulmista, katsojat samaistuvat henkilöhahmoihin tai provosoituvat vastarintaan. Tavoitteena on näyttää jotain pintaa syvemmältä, katsoja joutuu ilmaisemaan mielipiteensä asettumalla jonkun hahmon puolelle tai vastaavasti toista hahmoa vastaan. Tässä vaiheessa katsojan rooli on aktiivinen ja tuo hänet yleensä myös näyttämölle näyttämään (näyttelemään) oman mielipiteensä tai arvonsa/arvostuksensa mukaista toimintaa. Interaktiossa roolihahmojen taustalta paljastetaan myös ristiriitaisia motiiveja, jotka tekevät näennäisen mustavalkoisesta asetelmasta monitasoisemman ja inhimillisesti haastavamman. Samalla kun roolihahmojen taustalta paljastuu enemmän syitä ja inhimillisiä tekijöitä, katsojat pääsevät kiinni tiettyjen valtamekanismien ytimeen ja koettamaan vaihtoehtoisia malleja toimia valtatilanteissa.

Interaktion vaiheita

1. Esityksen päätyttyä Jokerin tekemien kysymysten pohjalta, yleisö sanallistaa nähtyä tarinaa, mitä tarinassa tapahtui ja mistä asioista se kertoi. Jokeri taltioi muistiinsa seikkoja, jotta niihin voidaan palata työskentelyn myöhemmässä vaiheessa. Tilanne auttaa työryhmää ja myös katsojia hahmottamaan, mikä kysymys nousee tärkeäksi tai minkä tekijän nimenomainen yleisö koki tarinassa ongelmaksi tai haasteeksi.

2. Improvisoitu päätös tarinalle. Yleisöltä kysytään, miten he ajattelivat tarinan päättyneen, ts. mitä ajattelivat avoimen lopun jälkeen tapahtuvan roolihahmoille? Yleisön kommenttien ja ehdotusten pohjalta näyttelijät improvisoivat tarinalle vaihtoehtoisen lopun.

3. Välipurku. Jokeri kysyy yleisöltä kommentteja näkemäänsä improvisaatioon. Välipuruissa yleisö sanallistaa näkemänsä ja näin yksityinen tulkinta tai kommentti muuttuu kollektiiviseksi tietoisuudeksi tai ärsykkeeksi.

4. Tarinaan palaaminen, kertaus, jossa jokeri kysyy yleisöltä, olisiko tarinassa ollut jossain kohtaa tilanteita, joissa jompi kumpi henkilöistä olisi voinut muuttaa toiminnan suuntaa. Tässä on hyvä hakea kriteeri alun kommenteista eli esim. työpaikalla tehtiin liian nopeita ratkaisuja, ei kuunneltu toisiaan, ei oltu kontaktissa. Yleisöä pyydetään muistelemaan konkreettinen tilanne, jossa esiin noussut ongelmakohta oli näkyvillä.

5. Valitaan jokin yleisön ehdottamista tilanteista ja tehdään tilanne uudelleen. Näyttelijät rakentavat näyttämölle nopeasti ko. tilanteen sellaisena kuin se alun perin nähdyssä näytelmässä toteutettiin. Jokeri antaa katsojille ennen tätä ohjeen seurata sitä roolihenkilöistä, joiden heidän nimeämänään olisi pitänyt toimia toisin. Kun he uudelleen näkemässään tilanteessa kokevat tulevan hetken, jossa pitäisi toimia toisin, heidän tehtävänään on huutaa SEIS! Yleisö toisin sanoen keskeyttää tilanteen kriittiseen hetkeen ja tilannetta aletaan tutkia vaihtoehtoisen toiminnan kautta.

6. Improvisaatio katsojan kanssa, joskus myös katsojien (lavalle voi tulla useampi katsoja yhtä aikaa)

7. Välipurku ja tämän pohjalta mahdollinen syventävä jatkoimpro

8. Tilanne jatkuu yleisön esiinnostamien kohtien kautta, jokeri voi johdatella kysymyksillä esim. katsojien aiemmin esille ottamiin aiheisiin. Jokeri ei kuitenkaan voi keksiä totuuksia, joita ei tässä nimenomaisessa tilaisuudessa ole noussut esiin. Kaikki materiaali siis syntyy “on line”.

9. Loppuimprovisaatio. Yleisö pääsee rakentamaan mieleisensä päätöksen tarinalle. He saavat mielikuvitella, mitä hahmoille lopulta tapahtui ja millaisessa tilanteessa haluaisivat nähdä nämä uudelleen.

10. Yhteenveto. Yleisö pääsee esim. nimeämään hyvän esimiehen kriteerit sekä hyvän alaisen kriteerit.

11. Loppukeskustelu.